Vaatteita pesemässä

Torstai 4. päivä

Päivän ilmaisu: Waschmaschine eli pesukone

Torstain suuri mysteeri oli pesukoneen toiminnan selvittäminen. Ennen tätä kävin kolmessa moottoripyöräasuja myyvässä liikkeessä sovittamassa koko pukua hanskoineen, saappaineen, kypärineen ja asuineen. Liikkeitä olisi ollut enemmänkin, mutta kolmannessa kohtasivat hinta, laatu ja merkki niin hyvin, että päätin lopettaa etsimisen siihen (toinen syy oli pesukonevuoro, jolle piti ehtiä). Kokeilin Polon (aivan outo merkki itselleni), Hein Gericken ja Rukan asua ja näistä – yllätys, yllätys – päädyin Rukaan. Parasta Rukassa oli ehdottomasti mahdottoman hyvä istuvuus. Polon ja Hein Gericken kokeilemisen jälkeen olin jo varma, ettei täysin istuvaa voi edes löytyä (niin no, myöhemmin huomasin, että olin ostanut Rukalta naisten housut, mutta mikäpäs siinä, jos kerran sopivat :). Kypärä oli Shoei, hanskat jotkut halppikset ja kengät Vendraminit (italialainen halppis?). En vielä kuitenkaan torstaina ostanut asua, vaan pyysin myyjään jättämään koko setin odottamaan seuraavan viikon tiistaita.

Käväisin myös ostamassa Jack Wolfskinin takin (99,95e), joka oli halvin vedenpitävä tuulipuvun takki, jonka pitkän etsimisen jälkeen löysin. Jotenkin täällä Düsselissä on oppinut arvostamaan takin vedenpitävyyttä…

Pesukoneen kanssa ongelmia ei oikeastaan ilmennyt, vaikka en ihan joka sanaa saanut ohjauspaneelista suomennettua. Mutta fiksusti on (julma) sakemanni osannut säätää pesukoneen ajastimen, josta saa 20 sentillä 55 minuuttia pesuaikaa. Tuon 55 minuuttia nimittäin ei riitä yhden koneellisen pesemiseen linkoamisen kanssa (luulisi olevan Se standarditapa pestä vaatteita) ja yhden koneellisen pesusta joutuukin maksamaan 40 senttiä kahden minuutin takia.
Polkupyörä osoitti tänään ensimmäisiä hajoamisen merkkejä, kun polkimet lonksuivat vuoron perään. Välillä lonksuminen hävisi, joten ei tuo nyt vakava vika ole. Pitää valittaa ensimmäisessä huollossa (500km tai 3kk).

Ordnung

Keskiviikko 3. päivä

Päivän ilmaisu: Ordnung muss sein eli järjestyksen pitää säilyä (tai jotain sinnepäin)

Keskiviikon saksalainen erikoisuus oli pyörävarasto. Olin tiistaina jättänyt uutuuttaan hohtavan ajokkini kenties hieman rivistä poikkeavaan asentoon eli hieman vinoon muihin pyöriin nähden ja keskiviikkoaamuna se olikin laitettu saksalaisen järjestelmällisesti tasan samaan muotoon muiden pyörien kanssa. Missä olivat (julmat) sakemannit, kun huligaaniopiskelijat sotkivat ja epäjärjestivät TOASin pyörävarastoa?!

Keskiviikolle ajattelin pientä moottoripyöriin tutustumista. En tiennyt tuolloin kuin yhden moottoripyöräliikkeen, joka oli Hondan oma myymälä, joten suuntasin sinne. Jälleen kerran kohtuullisen sujuvan englanninkielisen asioinnin jälkeen sain tarjouksen Hondan CBF 600 S ABS:stä. Hinnaksi tuli 6700e, kun mukana oli Givin takalaukku, kahvan lämmittimet, ABS (tulee täällä ilmeisesti vakiona, mutta poiskin saa) ja puolikatteet. Ei paha hinta, jos vertaa halvimpaan 8600e tarjoukseen minkä Suomessa näin ja tuossa ei ole mukana vielä mitään lisukkeita. Taisin puuhastella jotain muutakin keskiviikkona, mutta en kyllä kykene muistamaan.

Polkupyörä

Tiistai 2. päivä

Päivän ilmaisu: Fahrrad eli polkupyörä

Tiistain tavoitteeksi olin asettanut polkupyörän hankkimisen ja aurinkolasien ostamisen, jos sopivat pokat löytyvät. Olin ennakkoon netistä katsonut muutaman pyöräliikkeen, joiden hintoja ja tarjontaa sitten lähdin tarkastamaan.

Matkalla ensimmäiseen pyöräliikkeeseen huomasin matkalla optikkoliikkeen, josta pitkän pohtimisen jälkeen ostin Fossilin polaroidut aurinkolasit (59,9e). Optikkoliikkeen myyjä puhui tarpeeksi sujuvaa englantia, eikä palvelussakaan ollut mielestäni moittimista.
Ensimmäisen pyöräliikkeen paras tarjolla ollut pyörä oli (en muista uutta nimeä ko. valmistajalle) 7-vaihteinen entisen Sachsin napavaihtajalla varustettu pyörä (410e). Napavaihteet kiehtoivat huoltovapautensa takia ja pyörään sai suunnitelmiin sopivan kahden vuoden takuun. En kuitenkaan tarttunut ensimmäiseen tarjoukseen vaan käväisin vielä kahdessa liikkeessä (ennakkosuosikkina ollut Lucky Bikes –liike oli valitettavasti kiinni tiistaina), mutta en näistä parempaa vaihtoehtoa löytänyt. Mielenkiintoinen huomio oli kuitenkin, että vastoin kaikkien kertomuksia, huonostikin englantia puhuva (julma) sakemanni puhuu ainakin myydessään englantia. Ensimmäisen liikkeen myyjä puhui jopa yllättävän hyvin, eikä hänen kanssaan muutenkaan ollut ongelmia. Nyt meikäläisen fahrradina toimii ensimmäisen liikkeen pyörä.

Pienen pyöräilyn jälkeen huomasin (ja monesti sittemmin kiroamani) yksityiskohdan saksalaisten tavasta rakentaa tolppia ja muita mukavia esteitä niin pyöräteille kuin jalkakäytävillekin. Pyörällä liikkuessaan saa todellakin olla koko ajan hereillä, koska missä tahansa voi olla tolppa, liikennemerkki tai muu vastaava este. Täällä olisi varmasti mukavaa olla sokea, koska ainakin Suomessa jo muutama jalkakäytävällä oleva mainoskyltti aiheuttaa kitkerää palautetta näkövammaisilta.

Joka tapauksessa pyörä toi ennen kokemattoman liikkumisen vapauden tunteen. Kämpiltä polkee noin 25 minuutissa keskustan tuntumaan ja töihin menee saman verran (etäisyyksissä tosin on kilometrien ero, mutta keskustapyöräily on hidasta).

Tiistaina näin myös ensimmäistä kertaa yhden työkaverin (ei suomalainen) sekä toisen firmassa työskentelevän suomalaisen. Reinin rannalla oli mukava ottaa tuopillinen ja kelikin oli tiistain ajan todella mukava, lämpöä yli 25.

Muuta erikoista ei tiistaina tainnutkaan sattua.

Ensimmäinen päivä

Maanantai 1. päivä

Päivän ilmaisu: Einwohnermeldeamt eli paikallinen maistraatin korvike (kirjoitusasu lienee tämä)

Ensimmäinen päivä Saksassa lähtee käyntiin aamulennolla 5:30 Tampereelta Helsinkiin ja sieltä edelleen Düsseldorfiin. Düsseliin laskeuduin kello 9:00. Ensimmäisenä ongelmana oli S-bahnin lipun (2e) hankkiminen lippuautomaatista, joka tietenkin kommunikoi vain saksaksi (yleensä kielen saa vaihdettua englanniksi, mutta en ainakaan tuolloin valintaa löytänyt). Onneksi paikalla oli ystävällinen ja englantia jotenkin puhuva (julma) sakemanni, joka ohjeisti, että automaattiin pitää syöttää koodi 0011 (ai niin, tämä koodi on hyvä muistaa :), jos ei löydä kohdettaan koneen kyljessä olevasta luettelosta. S-bahn oli jo työhaastattelumatkasta tuttu, joten matka päärautatieasemalle meni maisemia ihmetellessä ilman sen kummempia ongelmia.

Rautatieasemalla kävin sujauttamassa matkalaukun suurehkoon tallelokeroon (hinta 3e) ja lähdin suunnistamaan kohti Einwohnermeldeamtia. Olin ennakkoon selvittänyt, että minun pitää käydä rekisteröitymässä Einwohnermeldeamtissa paikalliseksi asukkaaksi, että voin mennä pankkiin avaamaan tilin (tämä ei taida olla 100% välttämättömyys, mutta hyvä kuitenkin ennen tilin avaamista). Einwohnermeldeamtin ensimmäinen virkailija info-pisteessä viittoi minut ystävällisesti kollegansa puoleen sanottuani taikasanat sprechen Sie English (taas kirjoitusasu voi olla muuta kuin oikea :). Kollegan kohdalla oli jostain syystä jonoa (toisen asiakaspalvelijan kohdalla ei ollut) ja tässä kohtaa näinkin ensimmäistä kertaa paljon puhutun saksalaisen etuilun, kun eräs (julma) sakemanni kiilasi jonon ohi toimittamana ”pikaisesti” jotain asiaansa. Kohteliaana ulkkarina päätin kuitenkin katsoa sivusta törkeää etuilua. Loppujen lopuksi sain info-pisteen virkailijalta jonotusnumeron ja noin 20min jonotuksen jälkeen pääsin virkailijan pakeille. Virkailija oli iältään varmasti yli 50, joten englanti ei ollut mitään Oxford Englisia. Joka tapauksessa asiat tuli hoidettua (vaikka verokorttia hän ei huomannut minulle antaa, vaikka olisi jälkeenpäin ajatellen pitänyt) ja sain vielä kaupan päälle vinon pinon infoa uudelle Düsselin asukkaalle (saksaksi toki, sitähän kaikki osaavat… vai mitä).

Seuraavaksi suuntana oli pankki, jonka senkin olin jo ennalta päättänyt, koska olin kuullut, että ainakin Deutsche Bankilla olisi myös englanniksi tarjolla online-palvelut. Ennalta tiesin myös, että DB:n Düsselin pääkonttori sijaitsee Königs Alleella, joten suunnistin siihen suuntaan samalla ruokapaikkaa etsien. Ruokapaikkaa en löytänyt ennen DB:n konttoria, joten menin samantien avaamaan tilin. DB:n konttori oli Suomen Nordeaan tottuneelle perin omituinen. Konttoriin saavuttuani kysyin info-pistettä eniten muistuttavalta tiskiltä, että mitenkähän onnistuisi tilin avaaminen. Infon täti kysyi enempiä miettimättä, että mikäköhän mahtaa olla herran nimi. Tämä yllätti kovasti ja kysyinkin, että mitäs te nimellä teette ja sanoin nimeni (vastausta en kysymykseen saanut). Sitten täti kehotti jatkamaan konttorin sohville istumaan. Menin sohvia kohden, mutta kun en löytänyt mistään mitään jonotuslappuun viittaavaa eikä oikeasta tiskistäkään ollut tietoa, palasin info-pisteelle. Tällä kertaa täti sanoi, että menet vaan sinne sohvalle istumaan ja kohta joku tulee palvelemaan.

Sohvalla istuskellessani katselin parin koiran(!) temmellystä pankissa. Tämä oli hieman yllättävä havainto, koska pankkisali todella näytti pääkonttorilta ja muutenkin vimpan päälle laitetulta (tosin joku kumma ruotsalaisten postimerkkien näyttely Ruotsin lippuineen latisti tunnelmaa hieman). Hetken kuluttua paikalle saapui pankin täti, joka kertoi tulleensa palvelemaan minua. Matkalla tiskille hän kysyi, että mitenkäs olisi kaffee, tee tai pulla, mistä olin perin ihmeissäni. Ei Nordeassa kukaan ole ikinä tarjonnut kaffetta ja pullaa. No, tiliähän tässä tultiin avaamaan, joten kieltäydyin kahveista ja halusin hoitaa homman. Tilin avaus ja muiden palveluiden selvittäminen sujui todella mallikkaasti, joten eipä siitä sitten sen enempää.

Satunnaisen kiertelyn lisäksi ensimmäisenä päivänä ei juuri muuta tapahtunutkaan, joten se siitä. Ensimmäisen kämpän (D-Düsseltal) avaimet sain vuokraisännältä paikkojen esittelyn lisäksi, mutta muuten ei mitään ihmeellistä ollut.

Esipuhe

Kokoan tähän päiväkirjaan kaikki päivänvaloa kestävät kokemukset muutosta Tampereelta Düsseldorfiin Saksaan, Saksassa elämisestä ja sitten lopuksi Saksasta pois muuttamisesta. Hauskoja lukuelämyksiä – niin itselleni joskus myöhemmin kuin Sinulle, rakas lukija :)

Valitettavasti en päässyt kirjoittamaan tätä heti ensimmäisestä päivästä lähtien, joten puutteita ja päivämäärien heittelyä varmasti esiintyy. Sama linja jatkunee myöhemmin, koska en kuitenkaan pääse tietokoneen ääreen joka hetkellä.