sunnuntaina, helmikuuta 11, 2007

Autobahnin nopein kuski!


596. päivä

Päivän ilmaisu: Aufregend eli jännittävä

Erittäin jännittävä viikko takana! Kenties 596. päivän aikana koetuista jännittävin kokonaisuutena. Valitettavasti en voi blogiin (vielä) kirjoittaa kaikista viikon tapahtumista, mutta kenties jo ensi viikolla. Lähdetään avaamaan viikon muita tapahtumia siis.

Töissä oli hieman huvittava episodi, kun joku oli keksnyt, että meillä on työsuojelumääräyksien (Arbeitsstättenrichtlinien) mukaan liian pimeätä joissain työpisteissä. Työmiehet kävivät joka huoneen läpi mittarin kanssa ja vaihtoivat ne loisteputket, jotka eivät olleet tarpeeksi kirkkaita. Itseäni parempi valaistus ei juuri hyödyttänyt, mutta toisaalta ei haitannutkaan. Hieman kirkkaampi valo huoneessa, mutta ei muuta. Ilmeisesti joku kuitenkin valitti työntekijäneuvostolle (betriebsrat) liian kirkkaista valoista ja tämän jälkeen samat työmiehet kävivät kaikki toimistot läpi vaihtaen vanhat tai ainakin himmeämmät loisteputket takaisin. Hyvin suunniteltu on kahteen kertaan tehty.

Toinen mielenkiintoinen toimistotapahtuma oli, kun toimiston sisällä tupakointi viimein kiellettiin. Olin todella yllättynyt tästä päätöksestä, mutta tupakoinninvastaisuus saavuttaa Saksassakin jalansijaa pikkuhiljaa. Tuen päätöstä täysillä, sillä osassa taloa käytävillä oli aika kamala katku tupakkapaikan lähettyvillä. Tupakkapaikathan olivat vain määrättyjä osia käytävillä, ei mitenkään ilmastoinnilla eristettyjä alueita.

Käväisin paremman tekemisen puutteessa Amsterdamissa vuokra-autolla. Tämä nyt ei ole sinänsä maininnan arvoista, mutta takaisin tullessa ajoin ensimmäistä kertaa päälle 200 kilometriä ilman ainoatakaan ohittajaa. Olin siis baanan nopein 1.1 litraisella Smart Forfourilla (päivävuokra vakuutuksineen 45e). Tämä ei olisi mitenkään mahdollista normaalilla ajokelillä, mutta lumisateessa ajoin nopeammin kuin yksikään saksalainen. Edes mopolla en pystyisi ajamaan tätä matkaa ilman ohituksia, ellen sitten ajaisi todellakin ”naru kireällä” (bensa loppuisi +250km/h vauhdissa ennen 200km täyttymistä). Lumisade aiheuttaa sydämenahdistusta saksalaiselle autoilijalle ja baanalla ajettiin n. 70km/h.

Lumisateessa tuli ohitettua mm. eräs epäonninen moottoripyöräilijä (taisi olla R1). Hyvin se matka mopollakin näytti edistyvän, mutta en kyllä itse uskaltaisi ajaa lumella katupyörällä. Smartissa oli muuten sekä luistonesto että ABS varusteina. ABS:t toimivat ihan ok, kun niillä leikin, mutta luistonesto taisi olla vähän herkällä, koska valo vilkkui silloin tällöin ilman mitään erityistä tilannetta. Ajellessa epäilytti vähän omien renkaiden pito eikä ole ollenkaan varmaa, että vuokraamo olisi laittanut automaattisesti talvirenkaita alle. Vielä viime vuonna vuokraamot ainakin tarjosivat talvirenkaita lisähintaan.

Palautin vuokra-auton lentokentälle ja otin siitä taksin kotiin (oli kiirus kotiin, eikä kerinnyt odottamaan bussia). Kun taksikuski kuuli, että menemme ”liian lähelle lentokenttää”, hän alkoi kiukustuneena selittämään, että hän on odottanut taksijonossa asiakasta jo kolme tuntia ja nyt hänen kyytinsä on ihan liian lähelle eikä kolmen tunnin odotukselle tule vastinetta. Koko matkan kestänyt ripitys sisälsi myös käskyn, että seuraavalla kerralla menet lähtevien terminaalista ottamaan lennosta taksin, etkä tule kiusaamaan pitkään odottavia kuljettajia saapuvien terminaalilla. Tiesin, että kuljettajat eivät halua viedä kyytiläisiä lähelle lentokenttää, mutta ilmeisesti lähelle tarkoittaa aina Düsseldorfin keskustaan asti. Taas oli asiakas väärässä, mutta onneksi kuljettaja oli niin kiltti, että suostui tekemään työnsä. Kyllä Düsselin taksikuskit ovat sitten mukavia!

Kantiksessa oli tällä kertaa vähemmän porukkaa. Arvatenkin ensi viikolla alkavat karnevaalit vähensivät osanottajamäärää.

Ajohousuista ei ole muuten kuulunut mitään. Pitää ensi viikolla yrittää taas ehtiä käymään liikkeessä kysymässä tilanteesta. Arvaisin, että housut olisivat ensi viikolla noudettavissa, mutta että minulle ei vain kerrota niiden olevan.

(kuva Milanolaisen museon kokoelmista. Kivan näköiset ruokailuvälineet, mutta ei kenties hirveän käytännölliset)