Yleistä löpinää

533. päivä

Päivän ilmaisu: Prüfung eli koe

Saksankurssin päättökoe takana. Vielä kolme tuntia on jäljellä ja takana sitten semmoisen 47. En voi hirveästi sanoa oppineeni. Kurssilla istuminen oli kyllä hauskaa, mutta opetus ei välttämättä ollut minulle sopivinta. Yleensä olen oppimiseni hoitanut kotona, mutta tällä kurssilla ei juuri kotitehtäviä tullut ja etenemisvauhti oli liian hidas. Valitettavasti en ole puolentoista vuoden aikana juuri kieltä oppinut, vaikka perusasiat puhuttuna yleensä ymmärrän. Jos jotain tekisin toisin Saksaan tulon kanssa, se olisi kielikurssin käyminen ennen Suomesta lähtöä. Kieli ei kartu automaattisesti, mikäli pohja on liian huono. Sanastollisesti Saksassa oloni on kyllä kartuttanut kielitaitoani parin koulukurssin verran, mutta kielen tuottaminen on edelleen liian lähellä nollatasoa. Päättökoe meni muuten loistavasti, mutta se oli mielestäni järkyttävän helppo, eikä se edes testannut kurssin vaikeimpia asioita.

Keskiviikkona eli itsenäisyyspäivänä jouduin tulemaan jo kello kahdelta töistä kotiin. Syynä oli joka vuotinen mittarinlukutapahtuma eli asentajasetä kävi vaihtamassa lämpöpatterien huuhaamittarien nesteputket ja lukemassa vesimittarin lukemat. Kaveri onnistui kymmenkertaistamaan keittiön vedenkulutuksen luvut, mutta onneksi sain hänet myöhemmin käytävältä kiinni ja luvut kohdalleen. Ei tarvinnut pestä jälkipyykkiä tämän takia.

Tänään kävin taas shoppailemassa pesukolikoita viereisestä jäätelökaupasta. Jäätelökaupan myyjä muistaa saksankieltä taitamattoman ulkomaalaisen jo kohtuullisen hyvin, koska hän kysyi ensimmäiseksi, että pesukolikoitako tulit hakemaan. Hyvää palvelua, kun ei enää tarvitse sönköttää waschmarkea. On se vaan huvittavaa, että täällä jää saksaa puhumattomana lähes yhtä hyvin mieleen kuin Suomessa ulkomaalaisena (Suomen mieleenjääminen perustuu arvauksiini).

Saksalainen yhteiskunta otti uuden jättiaskeleen kohti järkevyttä. Kauppojen aukiolo vapautettiin ja nyt lähimarkettini on auki kello aamuseitsemästä iltakymmeneen. Koska Suomessa kaupat ovat vain yhdeksään auki, on Saksa Suomea edellä edes yhdessä asiassa! Nyt ei tarvitse suunnitella kaupassa käyntiä niin paljon kuin aiemmin. Edellisen kerran kauppojen aukioloaikoja rukattiin muutama vuosi sitten, jolloin kauppojen aukioloaikaa pidennettiin viikolla kello kuudesta kello kahdeksaan ja lauantaisin kello kahdesta(?) kello kahdeksaan. Baijerissa tämä uusin muutos ei kai astunut voimaan, joten ihan koko Saksa ei ottanut askelta eteenpäin.

Minulla on ollut Saksassa olon aikana kahden eri matkapuhelinoperaattorin liittymät eli E-plussan ja Deutsche Telekomin (T-mobile). Molempien operaattorien verkoissa olisi parantamisen varaa, sillä verkkoyhteys saattaa olla poikki lähes missä tahansa kaupungissa tai kaupungin ulkopuolella. Operaattorien välillä eroa on lähinnä sen verran, että heikot kuuluvuusalueet ovat eri alueilla. Vaikka T-mobilen verkon pitäisi olla kuulemma Saksan parhaimpia, ei se pärjää vertailussa Suomen kokemuksiini. En osaa selittää miten väkirikkaamman ja suuremman asukastiheyden omaavan alueen verkko voi olla surkeammassa kunnossa kuin Suomen harvaan asutuilla haja-asutusalueilla noin keskimäärin. Tai no, onhan minulla hyvät arvaukset syiksi, mutta joku voisi väittää selitykseni olevan saksalaisvastainen.

Kun teleoperaattoreista aloitin, niin jatketaanpa erään uuden suomalaisen tuoreilla operaattorikokemuksilla. Tulokas tilasi ADSL:n Arcorilta, joka myös minulle nettiyhteyden toimittaa. ADSL toimitettiin viime kuun alussa, mutta tästä ei huomattu kertoa tilaajalle. Vaikka tilaaja ihmetteli toimituksen hitautta, ei hän reagoinut mitenkään ennen kuin työsähköpostiin tuli muistutus maksamattomasta laskusta. Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi ja suomalainen on mies normaalilla suomalaisella nimellä. Tästä huolimatta sähköposti alkoi tyyliin ”hyvä rouva saksalainen sukunimi”. Kyseinen rouva on suomalaisen alakerran naapuri. Operaattorin asentaja oli toimittanut liittymän oikeaan osoitteeseen, mutta eri kerrokseen ja eri nimelle kuin tilauksessa luki. Vaikka liittymä toimitettiin täysin väärään paikkaan, lasku toimitettiin oikeaan osoitteeseen. Kuka osaa selittää miten asentaja toimittaa ADSL-liittymän väärään talouteen ja väärälle ihmiselle? Oma selitykseni on moneen kertaan Saksassa näkemäni asenne EVVK eli Ei Voisi Vähempää Kiinnostaa. Toisena vastaavana esimerkkinä on toisen suomalaisen tarina lehtitilauksesta. Lehti toimitettiin suomalaisen vanhaan osoitteeseen, eikä hän tiennyt lehteä edes tulevan. Myöhemmin laskutuskauden lopulla lasku toimitettiin uuteen osoitteeseen. Hienoa!

Kun omia kokemuksia ei ole niin paljoa kerrottavaksi niin vielä lisää muiden kokemuksista. Jokin aika sitten olin juhlimassa polttareita ja nyttemmin polttarisankari on päässyt naimisiin. Työnantaja palkitsee naimisiinmenon rahallisesti. En ole Suomessa vastaavasta kuullut, mutta mikäpä siinä, jos rahaa pyytämättä tulee. Espanjalainen työkaverini tiesi kertoa, että Espanjassa saa lakisääteisesti kaksi viikkoa lomaa naimisiinmenosta. Ei hassumpi ajatus. Tästäkö SAK:lle ja muille liitoille uutta taisteltavaa?

Joulukuun kantapöytä oli eilen. Tällä kertaa porukkaa ei ollut lähellekään niin paljon kuin monena aiempana kertana, mutta jonkin verran kuitenkin. Harmillisesti vakipöytään ei päässyt, koska osa ravintolasta oli varattuna yksityistilaisuuteen. Jälleen kerran meille tuli ongelmia pöytälaskutuksesta, jossa tarjoilija tarjoilee pöydälle ja pistää kaikki juomat samaan piikkiin. Laskussa oli tilattuja enemmän juomia tai sitten tarjoilijalla meni pasmat sekaisin, koska osa porukasta maksoi juomansa heti käteisellä. Vaikka pöytälaskutus on tilattaessa kätevää, on se maksaessa ongelmallista. Eräässä tapauksessa join illan aikana kaksi tuoppia ja olin muita kierroksen tai kaksi jäljessä. Tarjoilija yritti kuitenkin laskuttaa samasta määrästä kuin muitakin eikä hänellä selvästikään ollut ylhäällä mitä pöytään oli tuotu. Tai itse asiassa tarjoilija kirjoitti lasinalusiin tuotujen juomien määrät ja jossain kohtaa ”korjasi” määrää, koska oli sitä mieltä, että oli aiemmin merkinnyt liian vähän juomia. Pienen kinaamisen jälkeen lasku tuli vain oikeasti tilatuista juomista, mutta näissä tilanteissa yleensä molemmille osapuolille jää paha maku suuhun. Erityisesti tilanteesta tekee ongelmallisen se, että tarjoilija on rahallisesti vastuussa kantamistaan juomista eli jos joku jättää maksamatta, tarjoilija maksaa.

Katsoin taas vaihteeksi vieläkö vanha moponi on mobile.de:ssä myynnissä. Onhan se ja vieläpä samaan hintaan kuin aiemmin. Koskahan BMW-kauppias ymmärtää, että 10tkm ajetusta moposta ei voi pyytää lähes uutta vastaavaa hintaa? Pesin muuten puimurin tänään ja kyllä tuli kiiltävä. Vielä ensi viikonloppuna kun jaksaa vahata, niin taas kelpaa ajella. Pisteet BMW:lle pesun helppoudesta. Hondaa sai jynssätä varsinkin takapäästä ihan älyttömästi, että sai ketjurasvan irtoamaan.


(kuva Milanosta, opas rammoille vai opas rampille?-)