Bodensee ja Innsbruckin lähistö

460. päivä

Päivän ilmaisu: Nebel eli sumu

Aamu valkeni sumuisena. Lähdin tukevan aamupalan jälkeen ajelemaan kohti Bodenseetä, tuota Saksan kehuttua järvituristikohdetta. Bodenseeltä suuntana oli Innsbruck tai tarkemmin sanottuna Seefeld in Tirol.

Heti hotellilta tielle päästessäni alkoi mukava mutkapätkä, joka päättyi Donau-joen ylitykseen. Tosi hienoa maisemaa Donaun liepeillä. Donaulta vähän eteenpäin maisema muuttui tylsäksi maaseuduksi ja oli sitä Bodenseelle asti. Koko aamun kestänyt sumu jatkui vielä Bodenseellä eikä siellä kovin kauaksi nähnyt. Sen verran uskallan kuitenkin sanoa, että Bodensee on varmaan jokaisen suomalaisen mielestä järvi muiden joukossa. Itse en siinä nähnyt mitään erikoista.

Bodenseellä taisi olla muitakin turisteja liikkeellä, koska 11 aikaan päivällä järven lähistön pikkutiet olivat tupaten täynnä ja ruuhkaisia. Onneksi nämä tiet olivat sen verran leveitä, että motoristit pääsevät ajelemaan autojonojen ohitse turhia jonottelematta.

Bodenseen viimeiseksi kohteeksi otin rantakaupunki Lindaun. En hirveästi Lindaussa jaksanut pyöriä, mutta sen vanha kaupunki oli kävelemisen arvoinen. Lindau olisi todennäköisesti hyvä stoppipaikka, jos sattuisi olemaan reitillä yöpymiskohdassa. Lindaussa eräs japsituristi (luulisin, että oli turisti) ajoi kaupunkimaasturillaan eteeni kolmion takaa. Onneksi olin hereillä epämääräisesti liikehtineen maasturin takia ja annoin maasturin mennä isomman oikeudella. En tiedä mitä kuljettajan päässä liikkui, mutta kerran katsoi vasemmalle, kun olin vielä parin sadan metrin päässä ja sen jälkeen ei enää katsonutkaan. Tuli vain eteen, kun oikealta autojonoon tuli reikä.

Lindausta ajelin Füsseniin. Matkalla oli mukavaa maisemaa ja Alpit alkoivat näkymään. Ainoa syy Füsseniin ajoon oli se, että sieltä pääsi pienempää kantatietä pitkin Alppien läpi ja vältyin moottoritieajolta. En voi kuin suositella Füssenin ja Innsbruckin yhdistävää tietä. Tosin ruuhka-aikaan voisi harmittaa tien käyttö, koska ohittamaan ei juuri pääse ja jonotus kilometrien alamäkeen on aika ikävää puuhaa. Onneksi kulkusuunnassani tie oli aivan vapaa ja vastaantulijat nautiskelivat ruuhkasta. Alppiteillä saa olla aika varovainen vastaantulijoiden kanssa, koska nämä lähtivät ohittamaan aivan liian pienissä väleissä. Japsituristi ei ollut siis ainoa murhanhimoinen tielläliikkuja ja ohittelijoiden takia tuli useasti jarrutettua. Ehkäpä ohittajat luottivat tähän?

Yövyin Gasthof Batzenhäuslissa. Huone minimaalinen, mutta ok. Huoneessa pirun kylmä eikä äänieristystä. Hotelli sijaitsi hotellikylässä, jossa ei paljoa natiiveita tainnut olla. Turistejakaan ei juuri ollut muutamaa vaeltajaa lukuunottamatta. Laskettelukautta odotellessa siis.

Matkaa 330km, sää 12-24 astetta eikä sadetta, lähtö kello 8.