keskiviikkona, kesäkuuta 21, 2006

Merenrantamaisemia


361. päivä

Päivän ilmaisu: Mittsommerfest eli keskikesän juhla

Deauvillesta siirryimme Boulogne sur mer:n. Pysähtymispaikka valittiin suurin piirtein sen takia, että pääsimme tämän siirtymän aikana näkemään Etretatin ja saimme ajaa Atlantin rantaa pitkin suurimman osan matkaa. Rannassa ei tosin mene tietä, joten pääosin ajelimme rannan läheisyydessä sitä näkemättä.

Etretat on yksi niistä paikoista, jonka näkee postikorttien maisemakuvissa. Atlantti on rikkonut rantakalliota kivan näköiseksi ja paikalla kannattaa käydä ihan itse katsomassa. Sikäli hyvä kohde motoristille, että en usko paikan päälle pääsevän suoraan lentokoneella. Kerrankin siis jotain hyötyä olla omien pyörien päällä.

Ei matkaa ilman ajoneuvorikkoa. S:n Hayabusa oli jo aiemmin keväällä vuotanut kytkinnesteensä (pyörässä siis nestekytkin, eikä vaijeri) pohjalukemiin ja päätti tehdä sen nytkin euroturneen kunniaksi. Kytkimeen oli helppo löytää lisää DOT-4 –jarrunestettä, mutta jarrunesteen saaminen kytkimen säiliöön ei ollutkaan niin helppoa. Ensin pysähdyimme huoltoasemalle rikkomaan ruuvin kannan paikallisen huoltoaseman pitäjän avustamana. Samaiselta huoltoasemalta yritin ostaa venttiilin hattua, jonka huomasin kadonneen. Hattua ei ollut myytävänä, mutta avualias huoltomies irrotto (toivottavasti) omasta autostaan hatun ja antoi sen minulle. Hieman erilaista, mutta toimivaa palvelua.

Myöhemmin bongasimme Suzuki-huollon, jossa hieman asiantuntevampi kaveri käytti aiemmin kokeilemaamme avausmetodia ja sai ruuvit ongelmitta auki. Eipä siinä sitten muuta kuin uutta nestettä sisään ja tien päälle. Tämä on sitä Suzuki-laatua ja Hayabusan jo vuonna 1999 tehdyn virheettömän suunnittelun helmiä.

Kun pääsimme kohtuu varhain Boulogneen, huomasimme koko kaupungin juhlivan juhannusta. Ranskan juhannus tosin sijoittuu tarkalleen tasauspäivään, mutta hieman ennakoiva juhliminen ei ranskalaisia tuntunut haittaavan. 60 000 ihmisen kaupungissa tuntui porukkaa olevan kuin Tampereella konsanaan. Muutama katu oli muutettu katukonsertoinnille sopivaksi ja porukka juhli kuin viimeistä päivää. Jotain hyvää Ranskassakin. Saksassa kun ei tämmöistä juhlaa tunneta.

Kilometrejä taisi tulla n. 250.