sunnuntaina, heinäkuuta 23, 2006

Korkeajännitys


393. päivä

Päivän ilmaisu: Krieg eli sota

Ensimmäinen lomanjälkeinen työviikko takana. Töissä hereillä oleminen alkoi olemaan hieman vaikeata, kun helle tekee nukkumisesta hankalaa. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: a) joko pitää ikkunoita auki ja hikoilee hieman vähemmän tai sitten b) pitää ikkunat kiinni ja hikoilee oikein kunnolla. Vaihtoehto a tarkoittaa sitä, että liikenteen melu herättelee unilta säännöllisesti ja vaihtoehto b sitä, ettei saa hikoilulta kunnolla nukuttua. Olen valinnut vaihtoehto a:n.

Muutama kesä sitten muistan Suomesta jakson, jolloin lämpötila oli muutaman viikon 25 asteen tuntumassa. Parin viikon jälkeen yllättävän moni olisi jo halunnut lopettaa järkyttävän hellejakson. Yli kolmenkymmenen asteen helteissä juhlii, kun lämpötila putoaa yöllä jonnekin 25 asteen tuntumaan. Tuntuu tosi viileältä. Toivoa sopii, että lämpötila laskee alle kolmenkymmenen pikapuoliin. Viiden päivän ennusteessa tosin luvataan vielä neljä päivää yli 30 astetta.

Lämpöä tai ei, elämä jatkuu. Kävimme lauantaina kokeilemassa paintballia eli värikuulasotaa Aachenissa noin 100km päässä Düsseldorfista. Lapin sodan hengessä suomalaiset kävivät urhoollisesti saksalaisia vastaan. Tosin molemmilla puolilla oli sekä suomalaisia että saksalaisia, joten ihan maaotteluhenkeä ei aikaiseksi saatu. Vuokravehkeet olivat kohtuullisen hyvät puoliautomaattiaseet, mutta enemmän pelanneiden pro-vehkeet olivat vielä selkeästi parempia tarkkuuden ja kantaman suhteen. Pelaaminen ei ollut ihan ilmaista. 49 euron hintaan sai aseen, kaasun, maskin, 500 kuulaa ja sai syödä perunasalaattia ja makkaraa niin paljon kuin halusi (usko pois, ei kovin paljoa halunnut). Hauskaa oli kaikinpuolin, pitänee kokeilla uudestaan myöhemmin. Kuumaa oli kanssa, mutta onneksi lämpötila pelipaikalla oli alle kolmenkymmenen. Saksassa ei muuten saa pukeutua maastopukuun sotaleikkejä harrastaessa. On kuulemma liian sotilaallista. Itse ostin pelaamista varten halvimman mahdollisen takin, jonka valkoinen väritys ei ollut ihan paras kesäsotaa ajatellen.

Sitten moottoripyöräasiaa. Puimurikauppias ei ole vieläkään ilmoitellut tilauksen saapumisesta. Soitan kauppaan huomenna. On se kumma, jos ei kesäkuun alussa seitsemän viikkoa sitten tilattu pyörä ala jo saapumaan. Useimmissa kaupoissa sanottiin pyörän saapuvan maksimissaan kuudessa viikossa, joten nyt ollaan arviosta pahasti jäljessä. Tekisi mieli jo päästä ajamaan uudella pyörällä. Vaikka Suomessa ollessani kukaan ei ollut Hondasta kiinnostunut, niin nyt tuli yhdeltä mattimyöhäseltä kysely. Harmi, että kaveri oli näin myöhään liikkeellä, koska mailin perusteella hän taisi olla oikeasti kiinnostunut. Vielä sananen ajopuvusta. Olen jo muutamaan otteeseen miettinyt, että vuotavatko ajohousuni haarovälistä. Nyt viimein sain aikaiseksi testata vedenpitävyyttä ja menin housut päällä suihkuun. Kymmenisen minuuttia housuja sai suihkutella ennen kuin vesi tuli läpi. Housut menevät siis takuuvaihtoon. Toivottavasti saan kokoa isommat tilalle.

Kuten aiemmin kirjoittelin, jääkaappini ei oikein jaksa viilentyä näin lämpimillä ilmoilla. Kaapin toiminta on mielestäni heikentynyt koko ajan ja tällä hetkellä kaapin on vaikea pysyä alle kahdeksan asteen maksimilämpötilan. Jos lisään kaappiin litran huoneenlämpöistä nestettä, kaapin lämpötila nousee yli kahdeksan asteen moneksi tunniksi. On aika valittaa vuokranantajalle. Ja kun valittamaan aloitan, mainitsen myös vessan rikkinäisistä silikoneista ja parvekkeen oven sentin kokoisesta raosta tiivisteissä. Saa nähdä mitä vuokranantaja sanoo saadessaan tällaisen listan.

Veroneuvoja teki aiemmin valituksen Suomessa tienaamieni tulojen väärästä huomioimisesta. Tällä viikolla hän veti valituksen takaisin, koska verotoimiston antaman selvityksen mukaan valitukseen ei ollut aihetta. Vääryys on siis Saksan lain mukaista ja Saksan verottajan mielestä veronalaiset Suomen tuloni olivat isommat kuin Suomen verottajan mielestä. Erireilua!

Olen nuorimies. Tämän totesi tänään viimeksi noi 35-vuotias nainen sanoessaan myyjälle, että olin häntä ennen jonossa. Suomessa en uskoisi tällaista kuulevani näin pienellä ikäerolla ja mielestäni nuoremmatkin ovat minua junge manniksi kutsuneet. Aina se vaan jaksaa naurattaa, mutta kai tämä sitten vain kuuluu kieleen. Joskus oman ikäisellä porukalla liikkuessa saattavat (julmat) sakemannit nimittää meitä nuoriksi. Mitä nuorille saisi olla? Minnekäs nuoret ovat menossa? Ja niin edelleen. Tiedä sitten onko tämä parempi kuin sedittely Suomessa.

Ensi viikolle ei mitään erikoista luvassa. Paitsi ehkä uusi moottoripyörä! VRRROOOoooommmMM!!!