sunnuntaina, maaliskuuta 19, 2006

Polizei


267. päivä

Päivän ilmaisu: Navigieren eli suunnistaa

Pitkä työviikko takana. Tuli tehtyä viitisen tuntia ylitöitä eli työpäivät venyivät lähemmäksi kymmentä tuntia joka päivä (eli 8h töitä, 45min ruokatunti ja sitten tunti ylitöitä). Mutta saapa sitten lomailla myöhemmin.

Tässä on tullut pariin otteeseen ihmeteltyä kaupasta ostettua raa'an oloista makkaraa. Ensimmäinen raakalainen oli nimeltään teewurst ja toinen frische zwiebelmettwurst. Selvittelin asiaa ja makkarat todella ovat raakaa lihaa. Jossain luki, että liha olisi fermentoitu (maitohappokäyminen) ja sillä tavalla tehty syötäväksi, mutta en minä kyllä tällaiseen ”kypsennykseen” luota. Nämä Saksan ihmeet saavat luvan jäädä hyllyyn tästä eteenpäin, vaikka teewurstin kyllä söin eikä se mitenkään pahan makuista ollut. Eilen näin myös raakaa jauhelihaa ravintolan ruokalistalla, mutta tilaamatta jäi se annos. Oli muuten niitä harvoja erittäin positiivisia kokemuksia saksalaistyyppisistä ravintoloista.

Käväisin vanhassa kaupungissa torstaina parin ex-kollegan kanssa. Kollegoista yksi puhui saksaa äidinkielenään ja muut mitä lie kieliä. Vanhasta palasimme taksikyydillä kavereiden hotellille ja itse asiassa tämä taksikyyti on ainut syy, miksi asiasta edes kerron. Kun lähdimme taksitolpalta matkaan, kuski ei laittanut mittaria päälle. Huomautin asiasta hetken päästä ja kuski sanoi, että onhan se mittari päällä. Kysyin, että missäs se mittari sitten on ja kaveri sanoi, että sovitaanko matkan hinnaksi 12e. Minä sanoin, että pistä vaan se mittari päälle. Matka jatkui hiljaisuuden vallitessa ja mittari ei mennyt päälle. Hetken päästä kuski ehdotti, että jos maksaisimme 3e/nuppi (tästä olisi tullut sama 12e), johon minä taas vastasin, että laitappas mittari päälle. Sitten kuski totesi, että eihän raha ole tärkeää ja ei kyydistä tarvitse maksaa. Sama viesti toistui hotellin pihassa. Harmillisesti yksi porukasta jatkoi vielä toiselle hotellille ja matkasta maksaminen ei jäänyt minusta kiinni – minä nimittäin en olisi maksanut. Kaveri oli maksanut loppujen lopuksi 10e matkasta, joka normitaksalla olisi ollut varmaan 15e luokkaa. Mielestäni matkan hinnan sopiminen on ihan ok, mutta pakkosopiminen ja mittarin päälle laittamisen ”unohtaminen” ei. Jäipähän kavereille hyvä kuva Saksasta. Kuski muuten ei ollut saksalainen, koska aksentti oli kuulemma outo porukan saksankielisen mukaan ja kuski kertoi osaavansa italiaa ja portugalia.

Vesimittarini kaipaavat jälleen kerran huomiota. Ensi viikolla huoltomiehet tulevat vaihtamaan keittiön kylmävesimittarin. Tällä kertaa huoltoyhtiö ilmoitti kohteliaasti tunnin aikaikkunan, jona huoltomiehet tulevat. Paljon mukavampaa kuin edellinen ilmoitus tiettynä päivänä tulemisesta. Ihmettelen vaan, että miksi vaihtavat ainoastaan keittiön kylmävesimittarin, kun huoneistossani on vielä kolme muuta vesimittaria. Ehkäpä ne vaihdetaan sitten toisella kertaa tai yksi kerrallaan, miten sen hankalimmin saa hoidettua.

Viikonlopun aikana tuli ajettua melkein 300km. Yhteensä mopottimen mittarissa on 2500km. Ajaminen alkaa sujumaan huomattavasti rennommin ja mukavammin kuin 2500km sitten. Kävin lauantaina katsastamassa erästä BMW-liikettä Düsseldorfin itäpuolelta, noin 80km päässä. Hassua, että 80km ajamisella alkaa näkemään lunta maassa ja lämpötila tippuu muutamalla asteella. Tämä johtunee siitä, että Düsseldorf on alempana, mutta yllätys se kyllä oli. Tänään (sunnuntaina) oli todella mukavaa ajokeliä, vaikka moottoritiellä viima oli vielä liian kylmää. Pelkän ajamisen lisäksi harjoittelimme tänään hätäjarrutuksia ja pujottelua. Mopon käsittely tuntui olevan paljon paremmin hanskassa kuin autokoulun käsittelykoetta varten harjoitellessa. Samalla tuli todettua, että ABS:t ovat kivat olla olemassa, kun jarrukahvasta pitää puristaa hieman enemmän – ainakin näin aloittelijan näkökulmasta. Vaikka osaava kuski pysähtyy ilman ABS:ä nopeammin, osaamaton luottaa mieluummin tietotekniikkaan ja puristaa lujaa kahvasta.

BMW-kaupasta käteen jäi alustava tarjous. Pyysin hintaa kahdelle mopolle, R1200ST:lle ja K1200S:lle. R-malliin lisävarusteiksi otin laukut, ABS:n, lämpökahvat, ajotietokoneen ja keskiseisontatuen. Toimituskustannuksineen (400e) listahinnoilla koko roskan hinnaksi tuli 15131e. Samoilla varusteilla K1200S:n hinnaksi tuli 16635e. Hinnasta lähti oikeata hintaa kysymällä 9% pois ja loppuhinnaksi käteisellä 13650e ja 15000e. Suomessa listahintoihin saisi lisätä arviolta 6-8000e, joten säästöä tulee mukavasti täältä ostaessa. Toimitusajaksi luvattiin neljä viikkoa ja kahden vuoden takuu on voimassa Euroopan laajuisesti. Myyjä oli aluksi epätietoinen, kun kysyin onko takuu voimassa Suomessa. Hän varmisti ensin, että onhan Suomi euroopassa. R-malliin olisi saanut 150 eurolla tehonalennuksen 98 heppaan (110 -> 98), mutta en ole vielä varma jaksanko ottaa tuota. Säästäisi kenties tonnin vakuutuksissa, mutta olisi taas sitten lisäsäätöä.

Kehittelin itselleni mopokuumeen lisäksi navigaattorikuumeen. Kaverilla on navigaattori puhelimessa ja navin kanssa ajellessa on paljon mukavampi mennä tuntemattomia teitä. Navigaattori kuiskii suunnan korvaan ja perille löytää aika idioottivarmasti osoitteen perusteella. Itse ajattelin, että voisin ostaa oikean navigaattorilaitteen, jolloin saisin suunnistusohjeet näytölle. Tällä hetkellä parhaimmalta mallilta tuntuisi Garmin Quest 2, jonka hinta nousee 700 euroon, kun laitteen lisäksi hankkii mopokiinnikkeet. Onhan tuo vielä 1300e BMW:n omaa (Garmin-pohjaista) navia halvempi, mutta hirvittävän hintainen silti. Mukavuustekijänä kuitenkin niin iso, että ensi viikonloppuna menen kauppaan laitetta tutkailemaan. Laite toimii kuulemma myös veneilykäytössä ja pienimuotoisessa eränkäynnissä.

Ai niin, tuli poliisikin pysäyttämään, kun hurjastelin keskustassa mopolla. Käännyin epähuomiossa vasemmalle risteyksestä, josta olisi saanut ajaa vain suoraan. Jälkikäteen katsottuna suoraan ajaminen oli merkitty selkeästi, mutta tilanteessa oli niin paljon eri asioita huomiotavana, että suoraan ajamisesta kertova merkki jäi näkemättä. Katsoin kyllä tarkasti, että haluamassani suunnassa ei ollut ajokieltomerkkiä, mutta se ei tässä tilanteessa auttanut, koska vastakkaisesta suunnasta tulevat saavat kääntyä risteyksestä oikealle. Poliisia ei oikeasti kiinnostanut pieni ajovirheeni ja hän halusi vain nähdä ajokorttini. Poliisi puhui englantia ihan sujuvasti ja oli kohtelias. Kun kysyin, että mikä on ongelmana, poliisi sanoi, ettet olisi saanut kääntyä risteyksestä vasemmalle tuon takana kulkevan auton tavalla. En siis ollut varmasti ainoa, joka risteyksestä kääntyi väärin :)

Mielenkiintoinen viikko takana. Saa nähdä mitä ensi viikko tuo tullessaan...

1 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Suhun alkaa tarttumaan saksalaiset, laista piittaamattomat ajotavat. Ei sitä vaan Suomessa tulis kuuloonkaan tuolla tavalla kääntyillä mistä sattuu :)

Eikä voinut laittaa vielä navigaattorinkaan piikkiin.. Nehän aina välillä kanssa ajattavat kait ykssuuntaisia yms. miten sattuu :)

-jarppa

torstaina, maaliskuuta 23, 2006 12:53:00 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home