Krankenversicherung

Tiistai 9. päivä

Päivän ilmaisu: Krankenversicherung eli sairausvakuutus

Maanantailta en muista mitään sen erikoisempaa, joten hyppäsin sen yli. Tiistaina minulle valkeni pomon kanssa jutellessa, että minulla ei ole mitään sairausvakuutusturvaa. Pomo vain sivumennen kysyi, että oletkos jo hankkinut sairausvakuutuksen ja mistä otit. Tässä kohtaa olin todella ihmeissäni, koska työhaastattelun yhteydessä minulle oli kerrottu, että 13% palkasta menee sairausvakuutukseen ja tästä olin päätellyt (virheellisesti toki), että työnantaja järjestää automaattisesti jonkun vakuutuksen. Käsittääkseni palkkaakaan ei voi maksaa, jos ei ole sairausvakuutusta (se on pakollinen), joten en oikein ymmärrä miten henkilöstöhallinnon edustajakaan ei asiasta aiempaa voinut mainita.

Pikaisen kyselykierroksen jälkeen (ja monen tunnin weppisurffailun) päätin ottaa vakuutuksen DKV-nimisestä (Deutsche KrankenVersicherung) yksityisestä sairauskassata (Krankenkasse). Saksaa puhuva työkaverini järjesti minulle yhteyden englantia ”puhuvaan” firman edustajaan ja sovin tapaavani edustajan keskiviikkoaamuna.

Tätä ennen sain suuren määrän väärää informaatiota henkilöstöhallinnolta. Onneksi olin jo saanut muualta tarpeeksi tietoa, jonka avulla sain lopulta myös henkilöstöhallinnon tiedot oikeiksi.

Sairausvakuutus on saksalaisillekin vaikea asia päättää, saati sitten minulle. Eri ihmisten avulla sain kuitenkin jonkin näköisen kokonaiskuvan asiasta. DKV tuli valittua siksi, että kuulin erään toisen suomalaisen ottaneen vakuutuksen tästä firmasta.

Yksityinen sairausvakuutus kannattaa ainakin silloin, kun on terve, perheetön ja nuori. Itselleni säästöä kertyy yli 100 euroa kuussa verrattuna työnantajan (epävirallisesti) mainostamaan julkiseen sairauskassaan, jonka palvelut ovat kuitenkin huonommat kuin yksityisten kassojen (yksityisten kassojen tason minimi on sama kuin julkisen puolen). Saksalaisille valintaa vaikeuttaa se, että yksityinen kassa tulee vanhemmiten ilmeisesti kalliimmaksi ja perheelliselle se on ainakin kalliimpi kuin julkinen. Ja kun kerran vaihtaa yksityiseen, ei julkiseen ole enää takaisin menemistä - ellei saa kikkailtua tulojaan alle tulorajan eli 3900e kuussa kaikki etuisuudet mukaan laskettuna. Tulojen täytyy muuten olla vähintään tätä luokkaa, jotta voi ottaa yksityisen vakuutuksen.

Joopa joo, tiistai meni siis vakuutuksen kanssa pelleillessä, eikä tämä todellakaan jäänyt vielä tähän…